Mini Me on sairastunut kaikkien flunssien äititautiin.
Viime yönä painettiin "hiukan" yli sallitun nopeuden lähimmän terveyskeskuksen päivystykseen kun beibi lakkasi hengittämästä. Sairaalan papereissa kummittelee entisiltä ajoilta ventoline-kielto, eli spiiraa ei saa ja ainoa mitä tk-lääkäri voi sillä hetkellä tehdä on pidellä kädestä ja toivoa että kyllä se menee ohi.. Ohihan se hengenahdistus tietty menikin, mutta aamu valjetessaan paljasti että nappula on sitten kipeänä, räkäinen ja limainen. Ei se mitään kun sen tietää, onhan tässä kolme viikkoa aikaa parantua ja siinä ajassa yleensä on flunssat selätetty ihan kunnolla.
Ihan ihmeellä tuo nappula on selvinnyt reissuistaan ilman ulkomaisia lääkärikeikkoja. Molemmilla jenkkien reissuilla on mukana ollut omat antibiootit ja onhan ne molemmat tullut käytettyäkin retkueiden aikana. Espanjassa tytöllä oli kans lääkekuuri mukana, mutta lääkäri soitti perään ja kertoi, ettei se antibiootti pure juuri hänen korvassaan asustelevaan bakteeriin, mutta se tulehdus meni ihan itsekseen ohi. Toivottavasti tämä ei tarkoita sitä, että kun kerran olen sen ääneen sanonut, niin seuraava loma vietetään ensiapuasemalla.. Onneksi meillä on matkavakuutus, joka korvaa myös mukana reissaavan alle 16-vuotiaan hipin hoidot jos tilanne käy tiukaksi.
Rattaiden kuljetusongelma ratkesi helposti. Lennämme Finskin kautta varatuilla lipuilla ja heidän säännöillään, eli rattaat tulevat mukana mihin menemmekin. Hattua nostan kuitenkin Icelandairin henkilökunnalle palvelualttiudesta! Sähköpostiini tuli nopea vastaus suomeksi (eli turhaan käytin google-kääntäjää) ja asenne oli kohdallaan. Jouduimme olemaan vielä toisenkin kerran yhteydessä lentoyhtiöön, koska meidät oli laitettu istumaan erilleen - sekin asia korjattiin nopeasti ja ryhmä rämälle on nyt varattu oma kolmipaikkainen penkkirivinsä. Vaikka nappula on varmasti kaikista rohkein lentäjä meistä kolmesta, tuo se kuitenkin jonkinlaista varmuutta tietää, että hänen molemmilla puolilla istuu sukulainen eikä pikkunilkki pääsee omatoimisesti nappaamaan tavaraa lentoemojen kärryistä =)
Auto on nyt varattu. Ford Focus tai vastaava pikkuauto, toimittaja on Thrifty car rental - neljä päivää, lastenistuin ja rajoittamattomat kilometrit maksavat noin kaksi ja puoli sataa. Meillä ei kuiten ole ainakaan suunnitelmissa poistua millekään merkitsemättömille teille, joten todennäköisesti pärjäämme ilman nelivetoa. Lisäksi koska hotelli on koko ajan sama, meidän matka-arsenaali kulkee mukana ainoastaan lentokenttämatkoilla, joten pikkuauto riittänee.
http://www.thrifty.com/
Löysin netistä ihanan blogin
www.iheartreykjavik.net
siinä tuntuu olevan vinkkiä suuntaan ja toiseen ja todella näppärä kartta Islannin ruokakaupoista. Tullin sivuilta olen selvitellyt rajoituksia ruoan (lastenruoan) viemisen suhteen ja niidenkin osalta meidän pitäisi olla kohtalaisen selvillä vesillä. Uimavaippojakin on tullut hommattua paketillinen tuolle juniorille ja aurinkorasvaa on litratolkulla.
Se kirjanpitäjäongelma.. Meidän oma kirjanpitäjä oli lomilla muutaman päivän ennen kuin sain hänet sähköpostilla kiinni, soittaa en yksinkertaisesti uskaltanut koska oletin että se karjunta olisi kuulunut ilman puhelinlaitoksen piuhojakin meille asti. Yritin vielä epätoivoisena tekona linkittää tämän blogin hänelle, jotta saisin pitää kallisarvoisen ja ainoan päänahkani. *epätoivoiset ajat tarvitsevat epätoivoisia tekoja* Noh, tämä kirjanpitäjä oli sitten ollut lomalla juurikin Islannissa kuuden päivän ajan =) Ja vaikka minä tunnen itseni maan matostakin huonommaksi taloudenpitäjäksi enkä kuulemma saa tätä reissua kirjattua firman koulutuskuluihin, niin hyvä vinkki saatiin tuosta autovuokraamosta enkä ihan ehkä niin suurta huutoa kuin mitä olisi voinut olettaa jos olisin varannut lennot jenkkeihin ykkösluokassa. Ehkä. Enkä aio kokeilla tuota ykkösluokkaa - ainakaan kovin pian. Tätä nykyä mulla on euroviisuvalvojaisten aikana takavarikoituna pankkitunnukset. Kiva olla vastuuntuntoinen nelikymppinen.. Hmphm.
Valuutan vaihto hieman askarruttaa. Ilmeisesti ainakaan Oulun Forexilla ei Islannin kruunuja vaihdeta ilman erillistä tilaamista, enkä välttämättä luottaisi kovin paljoa tuohon paikallisen osuuspankinkaan valuuttavalikoimaan. Mutta saattaapa se olla, että yritetään vaihtaa Helsingin kentällä tai Tukholman kentällä ja jos se ei onnistu, niin sitten mennään paikalliseen pikapankkiin ja nostetaan seinästä taalareita. Oletuksena tietysti on, että siihen mennessä kultainen kana on muninut tilille kultaisen munan ja siellä on jotain nostettavaa. Optimismi kannattaa aina.
Muutenhan tässä ei ole enää mitään tehtävissä. Annetaan vaan ajan kulua ja pakataan helluntaina kamat kasaan, kunhan nilviäinen paranee siihen mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti